Valitse sivu

Tervetuloa Werstaalle!

Työväenmuseo Werstas tallentaa valtakunnallisesti suomalaista työelämää ja sosiaalihistoriaa. Museo sijaitsee Tampereella Finlaysonin historiallisella tehdasalueella.

Werstaalle on aina vapaa pääsy.

Aukioloajat ja saapuminen

Werstaalle on aina vapaa pääsy!

Avoinna tiistai-sunnuntai 11-18 | maanantai suljettu

Poikkeukset aukioloaikoihin

Saapumisohjeet & kartta

Ajankohtaista


Tampereen sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien tori 29.5.2025

Tampereen sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien tori 29.5.2025

Tule mukaan tekemään kevään hienointa tapahtumaa. Mukana on paikallisia järjestöjä, yhteisöjä ja verkostoja jotka pyrkivät edistämään globaalia tasa-arvoa, ihmisten hyvinvointia sekä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon toteutumista.
Tällä hetkellä järjestöjen ilmoittautuminen tapahtumaan on avoinna ja päättyy 13.4.2025.

lue lisää
Raja railona -luentosarja idänsuhteiden historiasta

Raja railona -luentosarja idänsuhteiden historiasta

Luennot Werstaan auditoriossa, vapaa pääsy!
Luennot alkavat klo 17, kesto on noin tunti, lopussa aikaa keskustelulle ja kysymyksille!

18.3. Aleksi Mainio: Suomalaiset Stalinin vainoissa 1937–1938

1.4. klo 17-18 Ira Vihreälehto: Kotirintaman vaietut tarinat – venäläistä isoisää etsimässä

15.4. Pia Koivunen: Lenin-museo Neuvostoliiton kulttuuridiplomatian näkökulmasta

29.4. Veera Ojala: Tšernobylin perintö: ydinvoimalaonnettomuuden seuraukset ja vaikutukset

13.5. Veera Laine: Nationalismi Putinin Venäjällä

lue lisää

Näyttelyt


Yhteisvoimin


Werstaan uusi päänäyttely työväenhistoriasta ja yhteisvoimin rakennetusta yhteiskunnasta.

Leiki osuuskaupassa, uppoudu tarinallisiin elokuviin ja nauti työväentalon tunnelmasta!

Teollisuusmuseo


Teollisuusmuseo on koko perheen kohde, johon ovat tervetulleita kaikki tehdaskaupungin tarinoista kiinnostuneet.

Höyrykonemuseo


Höyrykonemuseossa lepää jättiläismäinen Sulzer-höyrykone. Sitä käytettiin Finlaysonin tehtaalla 1900-luvun alussa voimanlähteenä. Sen teho oli 1650 hevosvoimaa. Koneen keskellä oleva vauhtipyörä on halkaisijaltaan huimat 8 metriä!

Tilavuokraus


Mikä olisikaan osuvampi paikka kokoustaa tai viettää juhlia kuin museo? Vuokraamme ainutlaatuisia kokous- ja juhlatilojamme monenlaisiin tilaisuuksiin.

Museokauppa


Werstaan museokaupasta löydät kiinnostavia designin pienmerkkejä ja lähialueen osaamista. Nopeasti vaihtuva valikoima takaa sen, että meillä on alati jotain uutta ja innostavaa.

Museokauppa palvelee
tiistai-perjantai: 8.30-18
lauantai-sunnuntai: 11-18

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa


Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

🛠Tunnista työkalu ja osallistu kilpailuun! Tunnistatko kuvassa näkyvän työkalun tai tiedätkö, mihin sitä on käytetty?

🛠Kaikkien kuvan työkalun nimeä ja käyttötarkoitusta tässä julkaisussa veikanneiden kesken arvotaan palkinto Werstaan museokaupasta! Kilpailu on käynnissä 28.3. asti. Kilpailu ei ole millään tavoin Facebookin rahoittama, tukema tai ylläpitämä.

🛠Työkalujen käyttäjistä on kyse Rakentajat-näyttelyssämme, joka kuljettaa matkalle rakennustyömaan porttien sisäpuolelle tutustumaan rakentajien, rakennusalan töiden ja järjestäytymisen historiaan 100-vuotiaan Rakennusliiton kunniaksi. Näyttely on avoinna ti–su klo 11–18. Vapaa pääsy!
... See MoreSee Less

🛠Tunnista työkalu ja osallistu kilpailuun! Tunnistatko kuvassa näkyvän työkalun tai tiedätkö, mihin sitä on käytetty? 

🛠Kaikkien kuvan työkalun nimeä ja käyttötarkoitusta tässä julkaisussa veikanneiden kesken arvotaan palkinto Werstaan museokaupasta! Kilpailu on käynnissä 28.3. asti. Kilpailu ei ole millään tavoin Facebookin rahoittama, tukema tai ylläpitämä.

🛠Työkalujen käyttäjistä on kyse Rakentajat-näyttelyssämme, joka kuljettaa matkalle rakennustyömaan porttien sisäpuolelle tutustumaan rakentajien, rakennusalan töiden ja järjestäytymisen historiaan 100-vuotiaan Rakennusliiton kunniaksi. Näyttely on avoinna ti–su klo 11–18. Vapaa pääsy!

Comment on Facebook

Kyllähän tuon tunnistaa 😊

Puuhöylähän siinä ☺️

Höylä

Kyseessä on ns. laivahöylä. Sillä on höylätty kaarevia pintoja.

Höylä

Puuhöylä 🙂

Kaarevien pintojen höylä

Höylä. Sen oppi tuntemaan ainakin kansakoulussa pojat, tytöthän oppivat rättikässää

🪵höylä

Puuhöylä

Höylähän se 👍

Höylä.

Luokkihöylä.

Höylä

Höylä👍

Höylä

Luokkihöylä. Höylästä oli ”tavallisen höylän” lisäksi useita versioita. Mm. tämä luokkihöylä koverille pinnoille ja olashöylä millä tehtiin uria esimerkiksi suksen pohjiin.

Puuhöylä

Kouruhöylä.

Höylä.

Höylä

Höylä

Höylä hän tuo

Höylä

View more comments

Tervetuloa avoimelle yleisöopastukselle Yhteisvoimin-näyttelyyn! Kierroksella tutustutaan Suomen historiaan 1800-luvun puolivälistä tähän päivään - pettuleivästä boikotteihin. Kuinka köyhästä suuriruhtinaskunnasta tuli moderni demokratia ja hyvinvointivaltio?

Maksuttomat yleisöopastukset lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15.00, opastuksen kesto noin 1 h.

Työväenmuseo Werstaalle on aina vapaa pääsy!

Kuva: Anna Liisa Nikus.

#werstas #työväenmus #tampere #museo #yhteisvoimin
... See MoreSee Less

Tervetuloa avoimelle yleisöopastukselle Yhteisvoimin-näyttelyyn! Kierroksella tutustutaan Suomen historiaan 1800-luvun puolivälistä tähän päivään - pettuleivästä boikotteihin. Kuinka köyhästä suuriruhtinaskunnasta tuli moderni demokratia ja hyvinvointivaltio?

Maksuttomat yleisöopastukset lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15.00, opastuksen kesto noin 1 h. 

Työväenmuseo Werstaalle on aina vapaa pääsy!

Kuva: Anna Liisa Nikus.

#Werstas #Työväenmuseo #tampere #museo #yhteisvoimin

🪡Suunnittele uusi tulkinta työvaatteesta!

Tampereen alueella toimivia tekstiilisuunnittelijoita sekä muotoilijoita kutsutaan mukaan kansainväliseen Metamorphosis of Workwear -hankkeeseen. Tavoitteena on luoda uusia työvaatteita, joissa yhdistyvät tehdaskaupunkien pitkät perinteet ja tämän päivän haasteet. Mukaan voi hakea 14.4. mennessä!

Hankkeessa on mukana kuusi kaupunkia: Chemnitz, Łódź, Gabrovo, Manchester, Mulhouse ja Tampere. Vetovastuussa on Saksan Chemnitz, jonka kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan projekti kuuluu. Hankkeeseen mukaan valituille on luvassa rahapalkkio, kahden päivän workshop ideoiden kehittelyyn ja mahdollisuus esitellä valmiita vaatteita osana kansainvälistä näyttelyä. Hankkeen työkieli on englanti.

Lue lisää ja hae mukaan: www.tyovaenmuseo.fi/tamperelaisia-suunnittelijoita-kutsutaan-suunnittelemaan-uusia-tyovaatteita/

#werstas #työväenmus #työvaattee #metamorphosisofworkwear
... See MoreSee Less

🪡Suunnittele uusi tulkinta työvaatteesta!

Tampereen alueella toimivia tekstiilisuunnittelijoita sekä muotoilijoita kutsutaan mukaan kansainväliseen Metamorphosis of Workwear -hankkeeseen. Tavoitteena on luoda uusia työvaatteita, joissa yhdistyvät tehdaskaupunkien pitkät perinteet ja tämän päivän haasteet. Mukaan voi hakea 14.4. mennessä!

Hankkeessa on mukana kuusi kaupunkia: Chemnitz, Łódź, Gabrovo, Manchester, Mulhouse ja Tampere. Vetovastuussa on Saksan Chemnitz, jonka kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan projekti kuuluu. Hankkeeseen mukaan valituille on luvassa rahapalkkio, kahden päivän workshop ideoiden kehittelyyn ja mahdollisuus esitellä valmiita vaatteita osana kansainvälistä näyttelyä. Hankkeen työkieli on englanti. 

Lue lisää ja hae mukaan: https://www.tyovaenmuseo.fi/tamperelaisia-suunnittelijoita-kutsutaan-suunnittelemaan-uusia-tyovaatteita/

#werstas #työväenmuseo #työvaatteet #metamorphosisofworkwear

Ennen toista maailmansotaa Suomessa elettiin paikallisten sopimusten aikaa. Työnantajat saivat sanella työnteon ehdot sekä irtisanoa työntekijän, jos tämä tuli vaikkapa raskaaksi, liittyi ammattiliittoon tai erehtyi puhumaan työmaalla politiikkaa. Yhteisiin pelisääntöihin päästiin sota-ajan poikkeusolojen myötä. Keskellä talvisotaa solmittiin niin kutsuttu tammikuun kihlaus, jossa työnantajat tunnustivat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. Kun työläisen henki kelpasi uhriksi isänmaan puolesta, alkoi hänen mielipiteensä kelvata myös työpaikalla. Ammattiyhdistysliikkeen neuvottelemia etuuksia ovat niin palkallinen loma, perhevapaat, irtisanomissuoja kuin viisipäiväinen työviikkokin. Vaatimuksia on toisinaan tuettu myös lakkoilemalla, sillä ammattiyhdistysliikkeen vaikutusmahdollisuudet perustuvat joukkovoimaan. Ennen näkemättömän laaja, koko Suomen pysäyttänyt yleislakko koettiin vuonna 1956. Hintojen nousuun ja palkan riittämättömyyteen liittyneessä yleislakossa oli mukana yli 400 000 palkansaajaa. Myös yleislakosta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista kertoo päänäyttelymme Yhteisvoimin, joka on avoinna tänäänkin klo 11–18. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Kuva: Yleislakkokokous Tampereella maaliskuussa 1956. Työväenmuseo Werstas.
... See MoreSee Less

Ennen toista maailmansotaa Suomessa elettiin paikallisten sopimusten aikaa. Työnantajat saivat sanella työnteon ehdot sekä irtisanoa työntekijän, jos tämä tuli vaikkapa raskaaksi, liittyi ammattiliittoon tai erehtyi puhumaan työmaalla politiikkaa. Yhteisiin pelisääntöihin päästiin sota-ajan poikkeusolojen myötä. Keskellä talvisotaa solmittiin niin kutsuttu tammikuun kihlaus, jossa työnantajat tunnustivat ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluosapuoleksi. Kun työläisen henki kelpasi uhriksi isänmaan puolesta, alkoi hänen mielipiteensä kelvata myös työpaikalla. Ammattiyhdistysliikkeen neuvottelemia etuuksia ovat niin palkallinen loma, perhevapaat, irtisanomissuoja kuin viisipäiväinen työviikkokin. Vaatimuksia on toisinaan tuettu myös lakkoilemalla, sillä ammattiyhdistysliikkeen vaikutusmahdollisuudet perustuvat joukkovoimaan. Ennen näkemättömän laaja, koko Suomen pysäyttänyt yleislakko koettiin vuonna 1956. Hintojen nousuun ja palkan riittämättömyyteen liittyneessä yleislakossa oli mukana yli 400 000 palkansaajaa. Myös yleislakosta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista kertoo päänäyttelymme Yhteisvoimin, joka on avoinna tänäänkin klo 11–18. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Kuva: Yleislakkokokous Tampereella maaliskuussa 1956. Työväenmuseo Werstas.

Comment on Facebook

Ammattiliitot on joukkovoimalla saaneet aikaan paremmat työehdot, mutta koko ajan ammattiliitot on tärkeä voima työntekijöille.

1956 Yleislakon muistan, olin 1:llä luokalla Kansakoulussa. Kotoa laitettiin läheiseen Saharisen K-kauppaan ostamaan maitoa. Kotona vatustettiin, että miun pitää sanoa, että miun nuorin sisko on vielä vauva ikäinen. En muista mikä ikärajoitus siinä oli mutta sisko oli s. marraskuussa 1952. Maitopuolen Anja sanoi, että eikös se ole vanhempi. Mie tiesti intin ettei ole. Mulla oli viiden litran emali peilari ja kyllä se maitotilkka tuskin pohjan peitti. Kotona täti kaato maidon kattilaan ja vähän vettä ja rupes jotain velliä keittämään. Vuosia myöhemmin tapasin kaupan Anjan hän kertoi, että saivat Liperistä mustasta pörssistä maitoa ja lihaa, jota sitten möivät tiskin alta.

Kun meillä joskus ymmerrättäisiin edes jollain tasolla tuon Keskustorin valtava historiallinen perinne ja arvokkuus sen suojelemiseksi nykyaikaiselta rakentamiselta. Bussikatokset poisto, Kioskin muuttaminen rakennuksiin ja tyyliin/arvorakennuksiin sopiviksi. Ei kiitos suurille kaljateltoille edes kesällä.

Varmaan sama meno päällä myös ennen kolmatta maailmansotaa.

Komia kuva. Tua iskäki varmaan seiso.

Eli toisin sanoen nykyhallitus haluaa takaisin 30-luvulle.. monessakin mielessä.

Eikä oo ihminen mikskään muuttunut.

Kyseisenä vuonna 1956 valittiin Tasavallan Presidentiksi Urho Kaleva Kekkonen, täytin sinä vuonna 4 vuotta, mutta mieleeni on jäänyt vanhempieni kertomukset tältäkin ajalta, samaisena vuonna Porkkalan alue luovutettiin Suomelle takaisin, mitä lakkoihin tulee, ovat vanhempani sanoneet, että lakossa tulee paljon taloudellista vahinkoa suuntaan tai toiseen, rahaa pitäisi jättää jokaiselle päivälle ja niinikään niin sanotulle "pahan päivän varalle ",että pärjää lakon aikana fyysisesti!🤔🏠

Muistan.täytin 10v samana vuonna kyllä Suomi oli seis silloin.äitini serkulla taksi ja tuli sairas kyyti Helsinkiin paluu matkaa varten oli tarvinnut saada polttoainetta tankin täyteen,että pääsee 400km matkan kotiin lakkovahdit oli meinannut laittaa jumuriin polttoaineen saannin, mutta oli ne sitten suostunut,että sai pensaa ostaa muistaakseni silloin jäätyi Höyryvetureidenkin vesisäiliöitäkin kun eivät kulkeneet.

Yleislakon ajoilta muistan että se sattui juuri koulujen hiihtolomien aikana -osa luokkakavereista oli matkustanut lomalle -eivätkä päässeet kotiin takaisin kun koulu alkoi -ne jotka pääsi opiskeli "vanhan kertausta "kunnes tilanne normaalisoitui👍

56 olin 4 vuotias mutta jotain muistan lakko ajasta

Väärin. Kukaan ei voi sanella, jos kumpikin osapuoli on vapaa kieltäytymään sopimuksesta. Paras ratkaisu olisi antaa ihmisille oikeus sopia itse, mutta halutessaan voivat myös liittyä yhteiseen sopimiseen. Myös työn ostajilla tulisi olla oikeus tähän.

Juuri näin tästä olen jo maininnut kun aloitettuaan vuoden verran niin silloin totesin että tällä halliuksella pyrkimys 50 luvulle.

Historia toistaa itseään kun ei osata oppia ottaa

Siis. Tarvitaanko taas sota,että työnantajat/kapitalistit,oikeisto,myös äärioikeisto,antaa työläisille heille kuuluvan arvon?

Ammattiliittoja on tarvittu ja niitä tarvitaan tänäkin päivänä turvaamaan työntekijöiden asemaa yrityksissä. 👍

Ay liikkeen on perustanut työntekijät.

Ruotsissa Gyllenbergit,Wallenbergit ja Bonnierit ymmärsivät jo 100v. Sitten mitä paremmin duunarilla menee.Sitä enemmin sataa rahaa omaan laariin.Täällä sitä ei tajuta vieläkään

Kommunistit väsää ja näpertelee.

Lakot ei kuulu 2000-luvulle!

View more comments

Lataa lisää julkaisuja