Työväentaloista maailmanperintöä? – selvitykseen tarvitaan tietoja talojen historiasta
Työväentalojen ja kansantalojen vaiheita Suomessa kartoitetaan tällä hetkellä Työväenmuseo Werstaalla. Kartoitus on osa Tanskan työväenmuseon Arbejdermuseetin johtamaa hanketta, jonka tavoitteena on saada rakennukset Unescon maailmanperintölistalle.
Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä yhtään työväenliikkeeseen liittyvää kohdetta, vaikka kyseessä on yksi laajimmista maailmaa muuttaneista liikkeistä.
Selvityksen aikana jokaisesta suomalaisesta työväentalosta pyritään laatimaan artikkeli verkossa olevaan avoimeen tietosanakirjaan Wikipediaan. Hankkeen alkaessa työväentaloista oli parikymmentä artikkelia, nyt niitä on vajaat 90. Suomeen rakennettiin 1900-luvun aikana yli tuhat työväentaloa, joista noin 300 on edelleen olemassa. Suurimmasta osasta suomalaisia työväen kokoontumisen paikkoja tiedot siis edelleen puuttuvat.
Talojen historiasta kaivataankin nyt tietoja joka puolelta Suomea. Milloin talo rakennettiin, pistettiinkö se pystyyn talkoilla, millaista toimintaa talolla eri aikoina on ollut, ketkä ovat osallistuneet toimintaan ja miten maamme historian käännekohdat kuten sisällissota tai isot lakot ovat näkyneet talon toiminnassa?
Työväentaloja ylläpitävillä tahoilla sekä työväentaloharrastajilla on mahdollisuus lisätä tietoja suoraan Wikipediaan tai vaihtoehtoisesti tietoja voi lähettää museolle selvitystä tekevälle projektitutkija Marja Lähteenmäelle.
Hankkeeseen on saatu taloudellista tukea Tradekan Säätiöltä, Riihi säätiöltä ja Kansan Sivistysrahastolta. Werstaan yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Kansantalojen liitto ja Työväentalojen liitto.
Lisätiedot: projektitutkija Marja Lähteenmäki, puh. 050 441 8697, marja.lahteenmaki(at)tyovaenmuseo.fi
