Näyttely sahayhteisöjen arjesta Werstaan Komuutissa
Julkaistu 17.12.2024
Kun sisko sahalle töihin pääsi – Sahatyöläisten arkea ja elämää -näyttely on avoinna Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria Komuutissa 17.12.2024–2.3.2025. Näyttely kertoo suomalaisten sahayhteisöjen arjesta keskittyen erityisesti 1900-luvun alkuun. Mukana on sahapaikkakuntia Kotkasta Kemiin.
Näyttelyn nimi juontuu sananparresta, joka on peräisin Haukiputaalta Pohjois-Pohjanmaalta. Paikkakunnalla on ollut useita sahoja, jotka olivat merkittäviä naisten työllistäjiä. Naisia työskenteli sahoilla paljon koko Suomessa. Työt sahoilla vaativat monia käsipareja ja aputyötä oli paljon. Palkat olivat pieniä ja työ kausiluonteista.
Suomen teollistuminen vauhdittui sahojen ansiosta 1800-luvun lopulla. Sahatavarasta tuli yksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista, kun teollisen vallankumouksen myötä sen menekki kasvoi Länsi-Euroopassa. Suurimmat vientisahat sijaitsivat rannikolla hyvien uittoreittien päätepisteessä, kuten Kemin Karihaarassa.
Suurten sahojen yhteyteen muodostui tiiviitä sahayhteisöjä asuinalueineen, yhdistyksineen ja palveluineen. Sahatyöläiset tapasivat toisiaan töiden jälkeen saunalla, pyykkituvalla, työväentalolla sekä ammattiosaston tapahtumissa. Kanssakäyminen rajoittui omaan yhteiskuntaluokkaan: työläiset, konttoristit ja johtajat perheineen elivät toisistaan tiukasti erillään ja elintasoerot eri ryhmien välillä oli suuret. Näyttelyssä on valokuvia sahayhteisöistä ja työläisten ponnisteluista parempien työolojen puolesta kertoo sahatyöläisten ammattiosaston punalippu Pietarsaaresta.
Sahatyöhön voi tutustua muun muassa Suomi sahaa -dokumenttielokuvan parissa. Sahasanastosta selviää, millaisissa tehtävissä ahkeroivat esimerkiksi kanttari, kaappari tai tälläri. Kävijät voivat kokeilla näyttelyn toimintapisteessä lautataapelin kokoamista, missä jokainen pääsee ”taaplaamaan tyylillään”.
Kun sisko sahalle töihin pääsi -näyttelyn on käsikirjoittanut ja koonnut Werstaan museosakki eli museon vapaaehtoiset. Työväenmuseo Werstaalla näyttely on avoinna 2.3.2025 saakka, minkä jälkeen sitä on mahdollista lainata esimerkiksi entisille ja nykyisille sahapaikkakunnille. Näyttelyn lainaaminen on paikallismuseoille maksutonta.
Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria Komuutissa järjestetään pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyitä yhteistyössä tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden kumppanien kanssa. Komuutin nimi tulee sanoista kokeilevan museotoiminnan tila. Pienestä koostaan huolimatta Komuutin näyttelyt käsittelevät isoja aiheita.
Lehdistökuvia:
Pyhäsalmen sahan työntekijät Pyhäjärvellä 1928.
Kuva: Kimy-Kustannus Oy:n kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.
Kemi Oy:n Karihaaran saha oli 1930-luvulla maan suurin saha.
Kuva: Kemin historiallinen museo.
Pojat työskentelevät Sorvalin Saha Oy:n lautatarhassa Viipurissa vuonna 1927. Varsinkin pojat aloittivat työt sahalla nuorena – useimmiten kesätöissä lautatarhalla.
Kuva: Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.
Valmis sahatavara pinottiin kuivumaan lautatarhoilla taapeleihin eli tapuleihin. Taaplareita Uudessakaupungissa 1940-luvulla.
Kuva: Uudenkaupungin museo.
Lisätiedot:
Näyttelypäällikkö
Linda Heinonen,
050 440 1163
linda.heinonen(at)tyovaenmuseo.fi
Kun sisko sahalle töihin pääsi –
Sahatyöläisten arkea ja elämää
17.12.2024–2.3.2025
Työväenmuseo Werstas
yhteisögalleria Komuutti
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
www.tyovaenmuseo.fi
puh. 010 420 9220
Museo avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY