Harvinainen vankileiriseteli löytyi Idänsuhteiden museo Nootin kokoelmasta
Julkaistu 2.1.2025
Tamperelaisen Nootin museokokoelmista on paljastunut erittäin harvinainen neuvostoliittolainen vankileiriseteli, joka on tulossa esille helmikuussa avattavaan uuteen museoon.
Uuden idänsuhteiden museo Nootin käsikirjoittamisen yhteydessä museon tutkija Katarina Lopatkina kävi läpi joitakin vuosia sitten vastaanotetun lahjoituksen, jossa oli mukana useita erilaisia Neuvostoliitossa käytettyjä rahoja. Niiden joukossa oli viiden kopeekan arvoinen maksuväline, joka paljastuikin todella harvinaiseksi ja ainutlaatuiseksi.
Neuvostoliitossa muodostettiin 1920-luvulla valtiollinen vankileirien järjestelmä eli Gulag. Tarkoituksena oli paitsi rangaista ihmisiä, saada myös isoille ja hankalille työmaille riittävästi työntekijöitä edullisesti. Pakkotyöjärjestelmä paisui Stalinin valtakaudella valtavaksi koneistoksi. Leirien kurjissa oloissa joka kymmenes vanki kuoli.
Vuonna 1929 Neuvostoliiton työleirien toimintaa pyrittiin tehostamaan: ruoka-annoksia pienennettiin ja samaan aikaan otettiin käyttöön eräänlainen bonusjärjestelmä. Jos vanki ylitti työnorminsa, hän sai palkkioksi maksukuitteja. Niillä pystyi ostamaan ylimääräisiä ruoka-annoksia leirin kioskista tai ruokasalista. Museon kokoelmassa oleva viiden kopeekan seteli kuuluu näihin ensimmäisiin vankileirien maksuvälineisiin.
– Seteli on ainutlaatuinen aineellinen todiste Neuvostoliiton totalitarismista. Se kertoo myös Stalinin suunnitelmatalouden paradoksaalisuudesta. Samaan aikaan kun talouselämää virallisesti ohjasi sosialistinen viisivuotissuunnitelma, vankileireille ajettiinkin kaikkein kovimpia markkinatalouden keinoja. Setelin saaminen oli leirillä elämän ja kuoleman kysymys, kertoo tutkija Katarina Lopatkina.
Pakkotyöleireillä käytettyjä seteleitä on säilynyt hyvin vähän. Venäjällä materiaalia on jonkin verran, mutta siellä aihe on nykyään niin tulenarka, että Moskovan Gulag-museo suljettiin marraskuussa ”paloturvallisuuteen” vedoten.
Vankileirien saaristo linkittyy Suomen idänsuhteisiin monin tavoin. Suomalaisia muutti erityisesti 1920-luvulla sekä 1930-luvun alun taloudellisen laman seurauksena Neuvostoliittoon. Monet heistä olivat vakaumuksellisia vasemmistolaisia, jotka halusivat rakentaa uutta sosialistista maailmaa. Useimpien kohtaloksi koitui kuitenkin Stalinin 1930-luvun loppupuolen terrori. Vähemmistökansallisuuksien edustajina suuri osa suomalaisista joko vangittiin tai teloitettiin vainoissa.
Idänsuhteiden museo Nootti avataan Tampereella 15.2.2025. Museo kertoo maiden välisistä suhteista Suomen itsenäistymisestä vuodesta 1917 nykypäivän Nato-aikaan saakka. Museota ylläpitää Tampereella toimiva Työväenmuseo Werstas.
Lehdistökuvia:
Tukija Katarina Lopatkina tutkii vankileiriseteliä museon kokoelmatiloissa. Idänsuhteiden museo Nootin kokoelmaa säilytetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.
Tutkija Katarina Lopatkina tarkastelee vankileirisetelin yksityiskohtia suurentavalla luupilla museon kokoelmatiloissa.
Kuva: Työväenmuseo Werstas
Neuvostoliittolainen vankileiriseteli vuodelta 1929.
Kuva: Sanni Piirainen.
Neuvostoliittolainen vankileiriseteli vuodelta 1929.
Kuva: Sanni Piirainen.
Museossa on ollut esillä vuodesta 2016 lähtien Stalinin ajan vankileirejä kuvaava pienoismalli, mikä on tulossa myös uuteen Idänsuhteiden museo Noottiin.
Kuva: Eino Ansio.
Lisätiedot:
Tutkija Katarina Lopatkina,
050 327 7735
katarina.lopatkina(at)tyovaenmuseo.fi
Idänsuhteiden museo Nootti
15.2.2025 alkaen
Hämeenpuisto 28, Tampere
www.museonootti.fi
Museo avoinna 15.2.2025 alkaen ti-su 11-17
Liput 10/8/Museokortti