Kun sisko sahalle töihin pääsi

Millaisia olivat suomalaiset sahayhdyskunnat 1900-luvun alussa? Miten tukkipuu muuttui laudoiksi, parruiksi ja muuksi sahatavaraksi? Entä mitä hommia tekivät kanttari, kaappari tai tälläri? Kaikki tämä ja paljon muuta selviää sahatyöläisten elämästä kertovassa näyttelyssä. Kävijä voi testata myös taitojaan lautojen pinoamisessa taapeleihin eli taaplaamisessa: kukin taaplaa tyylillään, kuten sanotaan.

Näyttelyn nimi ”Kun sisko sahalle töihin pääsi” juontuu sananparresta, joka on peräisin Haukiputaalta Pohjois-Pohjanmaalta. Paikkakunnalla on ollut useita sahoja, joissa oli paljon naisia töissä. Sahoilla työskenteli naisia yleisesti kaikkialla Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolle asti.

Sahatavarasta tuli 1800-luvun lopulla Suomen tärkeimpiä vientituotteita. Suurimmat vientisahat sijaitsivat rannikolla hyvien uittoreittien päätepisteessä. Isojen sahojen yhteyteen muodostui tiiviitä sahayhteisöjä. Yhteisöjen arjesta ja juhlasta kerrotaan näyttelyssä valokuvin, pyrkimyksistä kohti parempia työoloja puolestaan kertoo sahatyöläisten ammattiosaston punalippu.

Näyttelyn on käsikirjoittanut ja koonnut Werstaan museosakki eli museon vapaaehtoiset.

Yhteisögalleria Komuutissa järjestetään pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyitä yhteistyössä tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden kumppanien kanssa. Komuutin nimi tulee sanoista kokeilevan museotoiminnan tila. Pienestä koostaan huolimatta Komuutin näyttelyt käsittelevät isoja aiheita.

Kuvat: Yläkuva: Pyhäsalmen sahan työntekijöitä 1928. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

Alla: Taaplarit lautatarhalla Uudessakaupungissa 1940-luvulla. Uudenkaupungin museo.