Ratajätkät

Rautatie mullisti liikkumisen, levitti sivistystä ja loi perustan modernille, vauraalle maailmalle. Rataverkko ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman rakentajia eli ratajätkiä. Näille maaseudun köyhien perheiden pojille rautatie tarkoitti raskaalla työllä tienattuja markkoja ja vaihtuvia kortteeritaloja. Ratajätkät kävelivät jo kohti seuraavaa työmaata, kun herrat ryhtyivät nostamaan maljoja uudelle rautatielle.

Ensimmäinen moderni rautatie avattiin liikenteelle Englannissa 1830. Pian ratoja rakennettiin kaikkialla maailmassa. Suomessa lapiot iskettiin santaan kesällä 1857 ja liikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi 160 vuotta sitten. Ratojen rakentamisen kultakausi Suomessa kesti talvisotaan 1939 saakka.

Näyttelyssä on runsaasti historiallisia valokuvia suomalaisten museoiden ja arkistojen kokoelmista. Kuvien yhteydessä on tarinalliset ja koskettavat tekstit, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon. Niiden kautta pääsemme kurkistamaan keskeneräisille ratalinjoille rautaroikan kiireen keskelle.

Näyttelyn leikkialueella pääsee rakentamaan omaa rautatietä ja museossa voi myös itse kokeilla, miten rautatien toiminta perustuu teräspyörän ja kiskon väliseen pieneen kitkaan. Esillä on myös historiallista esineistöä, roisia junttalaulua, katkelmia Lapatossu-elokuvasta sekä Tampereen ratikan rakentamisesta.

Näyttely perustuu museonjohtaja Kalle Kallion 25-vuotiseen tutkimustyöhön suomalaisista radanrakentajista. Radanrakentajista ilmestyi toukokuussa 2022 myös Kallion kirjoittama samanniminen tietokirja. SKS Kirjojen kustantamaa jämerää uutuuskirjaa saa niin Werstaan museokaupasta kuin hyvinvarustelluista kirjakaupoistakin.