Tiedote: Suomalainen työväentalo Unescon maailmanperintölistalle?

Suomalainen työväentalo Unescon maailmanperintölistalle?

Tiedote 18.8.2022

Kansainvälinen hanke työväentalojen nimeämiseksi Unescon maailmanperintölistalle on parhaillaan käynnissä eri puolilla maailmaa. Suomalaiset ovat mukana tutkimuksessa ja työ sopivien maailmanperintökohteiden löytämiseksi etenee meilläkin.

Kööpenhaminassa toimiva Tanskan työväenmuseo johtaa kansainvälistä kartoitusta, jonka tuloksena valmistuu sarjanimeämisesitys Unescolle.

Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan työväenliikkeen rakennusta ja työväentalojen huomioiminen tasapainottaisi luetteloa. Työväenliike ja työväentalot ovat olleet ratkaisevassa roolissa monen maan historiassa ja modernin yhteiskunnan kehityksessä. Suomessa on yhä lähes 300 työväentaloa, joista monet ovat säilyneet kansainvälisesti verrattuna hyvin.

Suomalaisten työväen- ja kansantalojen kartoituksesta huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä valtakunnallisena vastuumuseona Työväenmuseo Werstas. Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu 12 suomalaista työväentaloa, joilla voisi olla mahdollisuuksia päästä osaksi kansainvälistä sarjanimeämistä.

Talojen valinnassa on tarkasteltu muun muassa niiden rakennushistoriallista arvoa, merkitystä työväenliikkeen historiassa, tämän päivän käyttöä sekä suojelutilannetta. Talot ovat eri puolilta maata, eri aikakausilta ja ne kertovat myös työväenliikkeen erilaisista vaikutuksista omissa yhteisöissään. Suomalainen työväentalo tullaan todennäköisesti valitsemaan maailmanperintöluetteloon tästä joukosta. Alla on lueteltu työväentalojen maailmanperintöhankkeen toiseen vaiheeseen valitut talot rakennusvuosineen.

Forssan työväentalo, rakennettu 1930
Wikipedia-artikkeli Forssan työväentalosta

Helsinki, Paasitorni, 1908
Wikipedia-artikkeli Paasitornista

Jyväskylän työväentalo, 1925
Wikipedia-artikkeli Jyväskylän työväentalosta

Kaskisten työväentalo, 1911
Wikipedia-artikkeli Kaskisten työväentalosta

Kemi, Veitsiluodon työväentalo, 1948
Wikipedia-artikkeli Veitsiluodon työväentalosta

Kokkola, Ykspihlajan toimitalo, 1908
Wikipedia-artikkeli Ykspihlajan toimitalosta

Kotkan konserttitalo, 1908
Wikipedia-artikkeli Kotkan konserttitalosta

Lappeenranta, Lauritsalan työväentalo, 1910
Wikipedia-artikkeli Lauritsalan työväentalosta

Oulu, Koskelankylän Walo, 1910
Wikipedia-artikkeli Koskelankylän Walosta

Punkalaidun, Mäenpään työväentalo, 1908
Wikipedia-artikkeli Mäenpään työväentalosta

Uudenkaupungin työväentalo, 1907
Wikipedia-artikkeli Uudenkaupungin työväentalosta

Vantaa, Puistokulma, 1964
Wikipedia-artikkeli Puistokulmasta

Kuluneen kesän aikana taidehistorioitsija, FT Marja Lähteenmäki on hankkeen projektitutkijana vieraillut kohteissa. Lähteenmäki on perehtynyt talojen historiaan, kulttuuriperintöarvoon, nykytilanteeseen sekä taloja ylläpitävien yhdistysten toimintaan. Syksyn aikana Lähteenmäki kirjoittaa raportin suomalaisista työväentaloista ja arvioi näiden toiseen vaiheeseen valittujen kohteiden maailmanperintöarvoa. Arviointi perustuu samoihin kansainvälisiin kriteereihin, joilla sarjanimeämistä valmistellaan.

Jouluun mennessä Työväenmuseo Werstas julkistaa suosituksensa Suomen ehdokkaasta maailmanperintölistalle sopivasta työväentalosta. Raportti luovutetaan Tanskan työväenmuseon lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Museovirastolle, jotka vastaavat maailmanperintöasioista Suomessa.

Maailmanperintöselvityksen rinnalla Werstaalla kirjoitetaan parhaillaan esittelyjä nykyisistä ja entisistä työväentaloista, jotka julkistetaan avoimesti Wikipediassa. Työväentalotietoja voivat näin täydentää ja tuottaa myös kaikki työväenliikkeen historiasta kiinnostuneet. Työväentalojen maailmanperintöhanketta ovat rahoittaneet Tradekan säätiö, Riihi säätiö ja Kansan Sivistysrahasto. Työväenmuseo Werstaan kumppaneita kartoitustyössä ovat Kansantalojen liitto, Työväentalojen liitto, Työväen Arkisto sekä Kansan Arkisto.

Lehdistökuvia: